Miss Misery

...Pitkästä aikaa!

Joo, todella. En oo kirjotellu sitte lokakuun. Ja nyt on
tammikuu. VUOSI 2002! Mahtavaa. Upeeta. Jee jee. Jippii.
*huooh*
Alotetaan vaikka siitä mitä mulle on tapahtunu. Hmm. Ei
mitään! Sitä samaa mitä aina. Aamulla herään, meen kouluun,
tuun koulusta, meen kaupungille, meen kotiin, nukun,
aamulla herään jne jne. Viikonloput on tietysti asia
erikseen. Mun pitäs olla kuudelta yhissä "bileissä". Vai
mikskä niitä nyt kutsuis. Siellä pitäs olla päällä joku
vitun ILTAPUKU. Ja mulla ei oo semmoseen varaa. JOten
tyydyn sellaseen hame-toppi-saappaat-vaihtoehtoon. Eli siis
täysin tavallista. Mutta mitäs siitä. Eihän mun elämässä
muutenkaan oo mitään kovinkaan erikoista, joten... So
fucking what.
Niin, onhan mulle tosiaan JOTAIN tapahtunu. Oon täyttäny
16! Mahtavaa. Upeeta. Jee jee. Jippii. Tylsää luettavaa,
vai? :D
Mä en edes tiedä haluanko enää miestä. Mutta sen mä oon
kyllä tajunnu, että mulla on rima ehkä hiukan liian
korkeella. Onhan niitä ehotuksia tullu, mutta mutta... Jos
mä lähen ulos jonkun jätkän kanssa, niin sen jätkän pitää
jotenkin "sytyttää mua" tai jotain. Pitää tuntua jotain
sydämessä, kun mä nään sen. Edes sellanen pienen pieni
kipinä. Ettei mitään *haukotus* tyyppiä. Onko se liikaa
vaadittu?
Nyt pitää mennä. Pitää vielä käydä suihkussa ja meikata etc
etc..
Mutta,... Ehkä taas huomenna kirjotan? Sen näkee sitten :)